Kolme JHL:läistä kertoo, miten he juhlivat vappua ennen ja nyt.
– Vaikka puitteet ovat koronan vuoksi erilaiset, syy vapun viettämiseen ei ole kadonnut, haastateltavat muistuttavat.
Markku Kivistö, Tampere
Miten olet perinteisesti viettänyt vappua?
Olen vastannut Tampereen vappujuhlan turvallisuus- ja liikennejärjestelyistä 90-luvun puolivälistä saakka. Toimin työsuojeluvaltuutettuna infran osa-alueella ja olen SAK:n Tampereen paikallisjärjestön puheenjohtaja, joten tehtävä lankesi minulle aika luonnollisesti.
Vaikka olen koordinoinut vappujuhlan järjestelyjä ja vastannut siitä, että puitteet ja luvat ovat olleet kunnossa, juhlan järjestäminen on yhteistoimintaa. On palkitsevaa nähdä 700 metriä pitkän vappukulkueen lipuvan ohi ja huomata, että ihmiset ovat tyytyväisiä ja juhlatuulella. Siitä tulee itsellekin hyvä vappumieli.
Miten vietät vappua tänä vuonna?
Tänä vappuna Tampereella oli tarkoitus testata, miten ensi vuonna alkava raitiotieliikenne ja jo paikoillaan olevat kiskot vaikuttaisivat kulkueeseen ja vappujuhlaan. Sen sijaan vapunvietto sujuukin sammutetuin lyhdyin.
Aiomme pitää pienellä porukalla yhteyttä ja nostaa tunnelmaa nykyaikaisten välineitten kautta. Juhla on edelleen merkittävä. Itselleni on tärkeää muistaa, mitä työväenliike on saanut aikaiseksi. Tälläkin hetkellä yhteiskunta toimii, vaikka elämme poikkeusoloissa.
Miten vapunvieton käy tulevaisuudessa?
En usko, että vapunvietto tai kulkueet häviävät vuoden tauon vuoksi. Päinvastoin voi käydä niin, että ensi vuonna osallistujia on entistä enemmän, kun porukka ottaa ilon irti kaksin verroin. Ehkä koronakriisi havahduttaa ihmisiä myös pohtimaan arvomaailmaansa: menimmekö hetkittäin liiankin lujaa?
Samira Koistinen, Helsinki
Miten olet perinteisesti viettänyt vappua?
Minulla on 3,5-vuotias lapsi, joten viime vuodet olen juhlinut vappua hänen ehdoillaan. Olemme käyneet vappuajelulla ja diskossa. Ruokalistalla on ollut ainakin simaa ja munkkeja. Aiemmin vietin vappuaaton kavereiden kanssa ja vappupäivän perheen parissa. Vappupäivään kuului aina brunssi, jonka kohokohta oli äitini itse tekemä perunasalaatti.
Vappu on ollut suvussani aina tärkeä juhla. Jo isoäitini äiti oli töissä Elannolla Hakaniemessä, joten työläisperinteillä on syvät juuret. Olen osallistunut sekä kristilliseen että nuorten vappumarssiin. Tänä vuonna olisin marssinut SAK:n lipun alla, mikäli vappumenoja ei olisi peruttu. Minusta on tärkeää osoittaa, että joukossa on voimaa ja vappu voi olla muutakin kuin humaltumista ja bilettämistä.
Miten vietät vappua tänä vuonna?
Tänä vuonna vappu on tavallistakin rauhallisempi. Aion syödä hyvää ruokaa perheen kanssa ja nauttia siitä, ettei tarvitse mennä mihinkään. Veikkaan, että tulemme seuraamaan rinnakkain JVG:n konserttia, lasten vappuohjelmaa ja SAK:n etälähetystä.
Miten vapunvieton käy tulevaisuudessa?
Uskon, että ensi vuonna ihmiset osallistuvat vappurientoihin entistä innokkaammin. Luulen, että myös nuoret innostuvat aiempaa enemmän asiapitoisesta ja yhteisöllisestä vappuohjelmasta.
Toimin JHL:n nuorten puheenjohtajana Uudellamaalla ja olen huomannut, että huoli ilmastosta on saanut nuoret ottamaan selvää myös muista asioista. Nuoret ovat tajunneet, että esimerkiksi työhön liittyvät määräykset eivät ole tulleet TES:iin itsestään. Monet haluavat vaikuttaa asioihin ja olla mukana jakamassa vastuuta.
Håkan Ekström, Raasepori
Miten olet perinteisesti viettänyt vappua?
Viime vuosina olen usein pitänyt vappupuheita ja osallistunut seppeleenlaskutilaisuuksiin. Muuten olen viettänyt vappua rauhallisesti mökilläni Kemiönsaarella perheen keskuudessa.
Aiemmin, vuosikymmeniä sitten, kävin usein vappuaattona Fiskarsissa. Siellä poltettiin isoa kokkoa, joka oli hieno näky ja keräsi alueelle paljon väkeä. Tätä kokkoperinnettä ei enää jatketa. Aikansa kutakin. Kuorolaulun kuuntelu Karjaalla on myös hieno tapa aloittaa kesäkausi.
Miten vietät vappua tänä vuonna?
Tänä vuonna minun oli tarkoitus pitää puhe SAK:n tilaisuudessa Saarijärvellä. Kun se peruuntui, mökkeilen koko rahan edestä. Jos ilma on kaunis, lähden luultavasti kalaan.
Mökillä löytyy aina myös jotain pientä kunnostettavaa, eikä aika tule pitkäksi. Voi olla, että seuraan hetkittäin jotain vappuetälähetystä, mutta veikkaan, että luonto riittää viihdykkeeksi.
Miten vapunvieton käy tulevaisuudessa?
Vapunvietto kulkueineen ja puheineen on niin syvällä perinteissämme, etten usko sen häviävän minnekään. Perinteitä voi ja pitää voida hieman muokata, jotta uudetkin ihmiset tuntisivat niiden parissa olonsa kotoisaksi.
Vappu toimii siirtymävaiheena keväästä kesään. Myös ideologisesti sillä on minulle tärkeä merkitys. Meille kaikkille tekee hyvää palauttaa mieleen, että itsestään selvyytenä pidetyt työelämäoikeudet ovat olleet kovien ponnistelujen takana. Esimerkiksi valitettavan ja kasvavan työttömyyden varalle tarvittavaa työttömyysturvaa tuskin olisi ilman poliittista työväenliikkettä ja ammattiliittoja.
Vappuna ja muutoinkin on paikallaan muistaa niitä naisia ja miehiä, jotka ovat vuosien saatossa omalla työllään ja sitoutumisellaan tehneet työtä yhteisten asioiden eteen.